Herttoniemen ori nimeltä Julle

03.04.2023 klo 10:12

Herttoniemellä oli 1700- ja 1800-luvulla monta torppaa. Kartanon herrasväki viljelivät myös usein omaa maataan ja varsinkin Bergbomien aikaan maanviljely Herttoniemen kartanolla kehittyi. Kun John Bergbom sai tilan vastuulleen äitinsä Helena Bergbomin jälkeen, hän alkoi modernisoida maanviljelyä hankkimalla uusimpia maanviljelykoneita. Koneet olivat lähinnä hevosvetoisia, ja siksi oli myös tärkeää lisätä hevosten määrää tilalla. 1800-luvun lopulla John Bergbom hankki tätä varten oriin, jonka tarkoituksena oli töiden lisäksi tuottaa varsoja.

Kuva oriista Julle ladon edessä Herttonimen kartanolla. (Kuva: Herttoniemen kartanon museon kuva-arkisto)

Kyseinen ori, vuonna 1891 syntynyt Julle, oli neljännen sukupolven ravihevonen, joka loukkaantui nuorena eikä neljän vuoden ikäisenä enää pystynyt kilpailemaan. Alun perin hevosen kasvattaja möi Jullen neljävuotiaana kilpailemaan Sortavalan Hevonystäväinseuralle mutta se luokkasi oikean etujalkansa ennen kuin se sai näyttää kykyjään radalla. Kun vamma ei parantunut tarpeeksi hyvin että hevonen olisi taas päässyt kilpailukuntoon, Suomen Eläinvakuutusyhdistys lunasti sen ja möi sen kahdeksanvuotiaana Uudenmaan Hippokselle tuhannella markalla, joka oli neljännes hevosen alkuperäisestä arvosta. Uudenmaan Hippos möi hevosen myöhemmin John Bergbomille kahdeksallasadalla markalla. Herttoniemen kartanolla hevosta käytettiin vetämään vaunuja ja maanviljelykoneita sekä varsojen tuottamiseen.

Uudenmaan Hippoksen vuoden 1906 vuosikirjan mukaan Julle oli tuottanut 17 varsaa vuosien 1900 - 1905 välillä.On epäselvää kuinka monta näistä jäi kartanolle mutta tietojen mukaan vuonna 1910, yksitoista tilan kolmestakymmenestäviidestä hevosesta olivat syntyneet tilalla.

Kuva peltoa lanaavasta hevosesta Herttoniemen kartanolla. (Kuva: Herttoniemen kartanon museon kuva-arkisto)

Ruis, ohra, kaura ja peruna olivat tärkeimpiä viljelykasveja Herttoniemen kartanolla. Niitä myytiin Helsingin toreilla tai suoraan lähistöllä oleville asiakkaille. Maanviljelykseen John Bergbom hankki moderneja koneita, joita pääasiassa vedettiin hevosilla. Tilalla oli kuitenkin myös höyrytraktori, joka veti puimakonetta. John Bergbomin aikana Herttoniemen kartanolla tilan peltomaiden pinta-ala laajeni noin neljäänsataan hehtaariin, joita voitiin viljellä uusien maanviljelykoneiden sekä monien hevosten ansiosta. Tilalla oli käytössä myös monta hevosvetoista kärryä.

Sten Selinin harjoitteluajan Hertoniemen kartanon museolla on rahoittanut Svenska kulturfonden.

Lähteet:

Hevossiitosyhdistys Uudenmaan Hippoksen kalenteri ja kantakirja 1897 – 1906, Helsinki 1906.

S. Backman, Hertonäs gård. Från säteri till museum, Helsingfors 2017.