Bengt Gabriel von Spången oli ruotsalaista aatelissukua, joka palveli kolmatta sukupolvea komentajana ruotsin armeijassa. Hänen isoisänsä oli yliluutnantti ja aateloitiin vuonna 1691 nimellä ”von Spången”. Myös hänen isänsä oli yliluutnantti ruotsin armeijassa. Bengt Gabriel toisaalta ylennettiin everstiksi Göteborgin tykistöprikaatissa. Komentajan lisäksi hän oli taitava muusikko ja taiteilija. Hän oli viulunsoittajana jäsen Tukholman musikaalisessa kunniaseurassa Utile Dulci. Hänet valittiin myös vuonna 1772 jäseneksi numero 26 kuninkaalliseen musikaaliseen akatemiaan. Bengt Gabriel oli naimisissa Sofia Fredrika Westrellin kanssa. He saivat kaksi lasta, joista vanhempi Maria Fredrika syntyi Herttoniemen kartanolla.
Maatalouden lisäksi Herttoniemen kartanolla on ollut teollista toimintaa. Tilalla oli muun muassa tiilitehdas, fajanssitehdas sekä puomilla varustettu kanava Strömsin salmen yli. Bengt Gabriel perusti fajanssitehtaan, jonka yhteydessä muodostui kolmenkymmenen osasetelin yhtiö. Yhtiön osakkaisiin kuului muun muassa kartanon entinen omistaja Augustin Ehrensvärd ja sen tuleva omistaja Johan Sederholm. Itse keramiikkatehdas toimi tilan nykypäiväisessä päärakennuksessa, jonka Carl Olof Cronstedt uudelleen rakennutti asuintaloksi 1800-luvun alussa, jolloin keramiikan valmistus siirtyi toiseen rakennukseen.
Kuva fajanssitehtaan piirustuksista, jonka mukaan rakennus toteutettiin. Valokuva: KH 2022.
von Spången rakennutti kanavan Herttoniemen ja Tammisalo väliin Helsingin maistraatin ja ympärillä olevien kylien kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vuonna 1762. Salmen yli rakennettiin nostosilta, joka nostettiin pääsymaksua vastaan ohikulkeville aluksille. Silta toimi myös kulkuväylänä Tammisalossa sijaitseville torpille. Kanavatoiminta ikävä kyllä ei näytä olleen tuottoisaa, sillä C.O. Cronstedt lopetti 1700-luvun lopulla sen toiminnan. Salmi kasvoi 1800-luvulla umpeen ja siinä nykyään oleva kanava rakennettiin vasta vuosien 2000 – 2001 välillä.
von Spången kehitti Herttoniemessä myös torpparitoimintaa. Vuonna 1767 hän yhdeksän uutta torpparisopimusta, joka nelinkertaisti määrän torppia tilan maaomistuksilla. Suunnitelmissa oli niin ikään rakentaa tilalle uusi päärakennus puutarhoineen, kaksi siipirakennusta, kaksi huvimajaa sekä useita talousrakennusta mutta niitä uudistuksia von Spången ei ehtinyt tehdä Herttoniemessä. Hän möi tilan vuonna 1777 Johan Sederholmille ja muutti Tukholmaan missä hänet ylennettiin yliluutnantiksi ja aseistomestariksi. Tukholmassa perhe sai vuonna 1778 pojan Carl Gabriel, joka myös teki uran armeijassa. Hän kuitenkin kuoli lapsettomana ja sulki samalla von Spångenin aatelissuvun jo neljän sukupolven jälkeen.
Sten Selinin harjoitteluajan Hertoniemen kartanon museolla on rahoittanut Svenska kulturfonden.
Lähteet:
S. Aalto, S. Gustafsson, J-M. Granqvist, Fästningsstaden Helsingfors och Sveaborg 1721-1808, Helsingfors 2021.
S. Backman, Hertonäs gård. Från säteri till museum, Helsingfors 2017.
Wikipedia, ”Gabriel von Spången”, https://sv.wikipedia.org/wiki/Gabriel_von_Sp%C3%A5ngen
Adelsvapens genealogi Wiki, ”Von Spången nr 1297”, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Sp%C3%A5ngen_nr_1297