Kuluneen vuosikymmenen aikana keskustelu siitä, miten eri instituutiot voivat taata ja edistää kestävää kehitystä on lisääntynyt merkittävästi. Museoalallakin tämä kysymys on tullut ajankohtaiseksi sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Lokakuun ensimmäisellä viikolla intendentti osallistui ICOM:in DEMHIST-verkoston järjestämään kansainväliseen konferenssiin. Verkosto kerää yhteen koti- ja kartanomuseoita maailmanlaajuisesti. Konferenssi järjestettiin netissä ja osallistujia on noin 50. Ohjelmaan kuului moni kiinnostava esitelmä ja lisäksi yhteisiä niin sanottuja poster-sessioita. Herttoniemen kartanon museo sai myös mahdollisuuden esittää poster omista menetelmistämme edistää kestävää kehitystä (Hertonäs Manor Museum för a Sustainable Future, kuva alla). Intendentti sai hyviä vinkkejä siitä, miten voi edistää museon näkyvyyttä ja saada yhteys eri instituutioihin yhteisten päämäärien luomiseksi.
Herttoniemen kartanon museon ympärillä on ainutlaatuisia, historiallisia puistoja. Nämä muodostavat vihreitä keitaita yhä tiheämmin rakennettuun kaupunkiympäristöön. STARA hoitaa puistojamme ja kunnioittaa suuresti niiden historiaa. Kuva: SOV.
Lyhyesti todettuna museomme päämäärät ja metodit kestävään kehitykseen esiteltiin ICOM:in konferenssissa. Ensinnäkin museota ympäröi historialliset puistot, barokki- ja englantilainen puisto, jotka ovat yleisölle avoinna. Puistot toimivat kaikissa urbaaneissa ympäristöissä vihreinä keuhkoina, näin myös Herttoniemessä, joka rakennetaan yhä tiheämmin. Helsingin kaupunki, STARA, hoitaa puistojamme mahtavalla tavalla niiden historiallisia ja luonnollisia arvoja vaalien. Muutaman vuosi sitten rakennuksiin tuli maalämpöputkia - kallis projekti, mutta maalämpö on ekologista ja kannattavaa pitkällä aikajänteellä. Näin museorakennukset pysyvät helposti oikean lämpöisinä ympäri vuoden. Kolmanneksi saimme vieraiksi mehiläispesiä Knusbackan pihamaalle vuonna 2020 ja 2021. Maailmalla on noussut huoli pölyttäjistä ja olemme ylepitä siitä, että voimme antaa mehiläisille täällä kodin. Lisäksi ne tuottavat meille omaa hunajaa. Neljänneksi vuokraviljelijämme, Stadin puutarhuri, on ekoviljeilijä. Tuotteet tuotetaan täällä ekologisesti ja paikallisesti. Museopedagogiikassamme panostamme myös kestävän elitavan esittelemiseen ja kerromme ihmisten historiasta ympäristöönsä liittyen. Lähinnä tämä toiminta kytkeytyy Knusbackaan ja teemme yhteistyötä DOT-yhdistyksen kanssa. DOT järjestää aikamatkoja koululaisille alueella. Lopuksi voimme todeta, että museota ylläpitävällä SOV-yhdistyksellä on vuosi vuodelta yhä vihreämpi osakesalkku.
Kesät 2020 ja 2021 asui mehiläisiä Knusbackan pihalla. Ympäristössä on runsaasti ekologista vehreyttä, jota ne voivat hyödyntää. Mehiläisiä hoiti Hive Five. Mehiläiset tuottavat hunajaa, jota myydään museossa. Kuva: EAW 2020.
Kestävyys-näkökulmista keskusteltiin myös seminaarissa, Uudenmaan museopuutarhat, joka järjestettiin maanantaina Helsingin kaupunginmuseon toimesta. Seminaaria pystyi seuraamaan netissä. Painopiste oli museopuutarhoissa, mutta esiteltiin myös museoiden toimintaa kestävään kehitykseen liittyen. Glims talomuseo Espoossa on jo kauan pitänyt puutarhassaan mehiläisiä. Museon ryytimaata on ylläpidetty osana museota jo vuosikymmenten ajan, ja museo on nyt alkanut myymään humalaansa paikalliselle oluttuottajalle. Knusbackalla on myös pitkään ollut ryytimaa, jossa aikamatkoihin osallistuvat lapset saavat kokeilla kylvöä ja sadonkorjuuta. Tämän avulla voimme myös esitellä eri yrttejä ja mausteita yleiöopastuksilla. Ajatus kestävästä kehityksestä ei ole uusi. Se on yhtä vanha kuin ihmiskunta ympäristössään. Tätä teitoa on vain päivitettävä - ja tämä tapahtuu selkeästi parhaiten opettamalla ja tiedottamalla.
Museon posteriesitys ICOM:in kansainvälisellä konferenssilla, joka pidettiin netissä 7.10.2021. EAW 2021.